27.7.2012

Pajulahden uudet väylät+treeniä

Käväsin tänään vilkaisemassa Nastolan Pajulahden uuden radan edistymisen ja samalla hakemassa vähän itseluottamusta omaan peliin.

Niinkuin tässä aikaisemmin mainitsin, Pajulahteen on tulossa nyt uusi 18-väylänen rata. 6 ekaa väylää on jo uusittu ja loppuja vielä odotellaan. Radan pitäisi kuulemma olla valmis tässä kuussa, mutta aika varmasti ensi kuuhun menee. Pajulahden radasta erikoisen tekee yksi asia: rata on suunniteltu niin, että radan pystyy pelaamaan helposti myös pyörätuolissa. Tämä kriteeri piti ottaa huomioon, kun rataa viime kesänä suunnittelimme. Tämä kriteeri näkyy radassa lähinnä siinä, että korit ovat sijoitettu lähelle hiekkatietä. Korit ovat myös erittäin matalalle asennettu, jotta kiekot saa niistä helposti pois. Mielestäni on hienoa, että Suomessa on ainakin yksi rata, jonka suunnitelussa on otettu huomioon myös erikoistarpeita. Varmasti muuallakin Suomessa vastaavia ratoja voi olla, mutta en ainakaan ole kuullut moisista.

Vaikka korit ovatkin matalalla ja väylät suhteellisen lyhyitä, tarjoaa se silti iloa ja treeniä kaiken tasoisille pelaajille. Itselleni väylistä oli tällä treeni kerralla hyötyä 40m lähestymisiin, jotka näytti olevan melko hukassa. Suunta oli kyllä oikea, mutta heitto meni parilla kymmenellä metrillä pitkäksi. Ei jotenkin vaa silmä-käsi koordinaatio toimi. Kyllä kun hetken treenaili, niin alkoi taas tatsi löytyä.

1.väylä. Rata on Pajulahden henkilökunnan suunnittelema. Tämä näkyy ainakin ratakartoissa. Tosin eipä noin lyhyihin ja selviin väyliin parempaa tarvitsekkaan mielestäni.
Heittopaikoille on saatu kunnon alustat. Tosin kun on tottunut tietynlaisiin mattoihin, näyttää kyseisen kentän matot juuri siltä, että niiden yli tarvitsisi ajaa ruohonleikkurilla.
Viime kerralla kun kävin heittämässä, oli valmiiksi saatu 5 ekaa väylää. Nyt myös kutonen oli valmistunut, joka oli etuvitosen jälkeen selvästi haastavin. Kyseisellä "kakkaväylällä" joutuu heittämään tiukan hyssen pienen ojan yli oikealle. Kakkaväylä nimitys ei liity väylän pelattavuuteen tms. vaan tiipaikan vieressä olevaan (ilmeisesti) likakaivoon, josta nousee pieni döfä nenään maton kohdalla. Ainoa negatiivinen puoli väylässä oli se, että ojan ylitystietä ei oltu väylälle tehty. Nyt joutuu tekemään pienen kierron kävelytien kautta, jotta korille pääsee. Toivottavasti joku silta saadaan väylälle raivattua.

Kokonaisuudessaan uudet väylät on ihan kivoja. Olen vähän sen sortin pelaaja, että en vaadi aina radalta sitä SM-tason vaikeutta, vaan välillä on kiva pelata myös helppoja ja vähemmän haastavia ratoja. Näillä saa myös hyvällä porukalla tiukkoja kisoja, koska varaa munaamiseen ei silloin juuri ole ja par tulos voi olla joskus kohtalokas.

Ainakin 4.väylällä pisti silmiin heittoalustan suuntaus. Jos tuosta pitäisi täysiä menemään heittoalustan mukaisesti draivia, niin kiekko löytäisi tiensä takuuvarmasti Isoon Kukkaseen (järveen). Kori näkyy oikealla metsässä.


Odotan innolla loppuradan valmistumista, koska kutosväylän jälkeen on kuulemma tulossa haastavampia väyliä. Tarkkoja väyläpaikkoja ja matkoja en tiedä.

Näiden uusien väylien jälkeen lähdin pelaamaan vanhaa tuttua 9-väyläistä vanhaa rataa. Lähestymiset alkoi toimia, mutta putti hakee edelleen pahasti. Pitää varmaan vaan mennä korin kanssa heittelemään mökille tai muualle puttia 1-10m etäisyydeltä. Kyllä se tatsi siinä alkaa taas palautua. Olen huomannut, että en käytä juurikaan enää P1 putteria. Jotenkin viime kuukausien aikana kyseinen putteri tuntuu liian suoraan lentävältä. Vielä silloin kun puttasin pienellä hyzerillä kiekko toimi aivan loistavasti. Nyt kun heitän flättinä huomattavasti ylivakaampaa putteria Hydraa, niin P1 on jäänyt vähän toimettomaksi. Voi olla, että alan etsiä uutta vähän ylivakaampaa tuon tilalle. Hydraa en ole oikein saanut toimimaan pitkissä puteissa. Niihin kiekko on liian ylivakaa mun käsissä. Silloin tarvitsisi sitä vähemmän ylivakaata putteria. Nopeasti vilkaistuna joku P2, Aviar, Ion, Anode tai Challenger vaikuttaisi hyviltä vaihtoehdoilta. Aviareista nimenomaan ylivakaammat mallit.

Kun olin kierroksen loppuun päässyt, heitin vielä 16 pituusheittoa Blizzardeilla sekä Predatoreilla. Tänään ei heittämällä yli 100m päästy, mutta yhden pitkän rollerin sain Apella 110m holleille. Pisimmät heitot jäi kännykkäohjelman mukaan noin kiekon mitan verran vajaaksi 100 metrin rajasta. Olisi voinut koittaa heittää pidempäänkin tuota satasta rikki, mutta nimettömän ja keskisormen nivelet vähän kipeytyi ekoissa heitoissa.

Tänään tilasin hukkuneen Elite Z Predatorin tilalle uuden 172gr version. Toivon tuon kiekon tuovan bägiin sen kaivatun "jyrän". Ensi viikolla näkee...

Ei kommentteja: