17.9.2014

Powergrip tour 2014 - Vampula

Viikonloppuna käytiin viimeinen Powergrip tourin osakilpailu, jossa jaossa oli itselleni viimeinen tilaisuus hankkia paikka Amatöörien-SM kisoihin. Viime vuoden onnistuneet kisat nostivat itseluottamusta suuresti tätä kilpailua varten.

Vampulaan lähdin oikeastaan yksi tavoite mielessä: pelaan niin hyvin, että SM-paikka aukeaa. Kiekkosettini oli täydellinen radalle, joten nyt se oli miehestä enää kiinni miten pärjättäisiin.

Kierros 1

Eka kierros lähti hyvin meikältä käyntiin. Sain pelattua varmaa ja fiksua peliä läpi kierroksen, mutta säkääkin oli matkassa. Esimerkiksi 5.väylällä noin 20-30m matkalta koitin GStar Rhynolla lähestyä korin alle, mutta kiekko hyppäsikin skipillä sisään. Heti seuraavalla CTP-väylältä otin hetkellisesti kärkituloksen 1,89m, joka kylläkin meni rikki myöhemmin. Muutamia pieniä kämmejä tuli tehtyä, mutta muuten olin kyllä erittäin tyytyväinen kierrokseen ja PDGA reittasi kierroksen 950-tulokseen, eli eli about kaksi heittoa jäin tuosta viime vuoden kierroksesta. Vuoden paras kierros kuitenkin.


Kierros 2

Toiselle kierrokselle lähdin tosi itsevarmana (ehkä vähän liiankin). Sen lisäksi olin jo melko väsynyt ja kroppa kerkesi hieman kipeytyä kierrosten välissä, koska treenit on jääny vähän vähälle.
Tällä kertaa kierros oli puhdasta taistelua. Yritin vaan alkun kaikkeni, että saisin oman pelin kasaan. Sen jälkeen koitin vaan minimoida tappiot. Tämäkään ei tuntunut auttavan, niin koitin vaan väkisin rykiä pitkiä siivuja ja saada tulosta kääntymään. Turhaan. Mikään ei vaan ottanut onnistuakseen. Puttipeli oli ainoa mikä piti meikäläisen pelissä edes jotenkin, mutta avaukset olivat ehkä ne pahimmat. +11 korttiin ja leuka rinnassa kohti vikaa kierrosta. Tässä kohtaa alkoi hieman usko hiipua jo SM paikasta.




Kierros 3

Kolmannelle kierrokselle lähdin hyvällä fiiliksellä ja sain aika hyvin nollattua tuon vikan huonon kierroksen päästäni. Ajattelin sen lähinnä niin, että nyt on +5 ja +6 kierrokset alla. Siitä lähetään parantamaan. Vika kierros menikin ihan kohtuullisen hyvin. Ainoastaan tuplabogit ja kaksi todella turhaa puttia pilasi kierrosta. Kaksi puttia heitin alle neljästä metristä alarautaan. Varsinkin viimeisen putin aikana olin niin väsynyt sekä ylimielinen, että koitin vain huitaista kiekon sisään. Eli alaraudathan se tietenkin pisti soimaan. Lopuksi oli vähän pettynyt olo omaan suoritukseen, mutta hirveästi ei parannettavaa jäänyt. Amatöörien SM-kisapaikka jäi tänävuonna haaveeksi.



Yhteenveto
Vuoden viimeinen reitattu kisa on nyt pelattu ja jäi hieman hampaankoloon nämä kisat. Lähinnä toka kierros jäi todella harmittamaan ja tiedän, että parempaan olisi pitänyt pystyä, mutta nyt vaan sattui suoraan sanottuna todella paska nakki tokan kierroksen aikana. Ratingit tuskin kauheasti ainakaan nousee vanhasta, joka juuri nousi parilla pisteellä 888 > 890. Pääasia kuitenkin oli, että hauskaa pidettiin ja onnistumisia tuli. Tuo eka kierros kieltämättä kertoi paljon omasta tasostani ja pystyn pelaamaan parhaalla tasollani, jos vaan pelaan maltilla ja fiksusti. Nyt kun pääsi pitkillä väylillä heittämään täysiä ja paljon, niin pituusheitto tuntui todella hyvältä ja löysin omaan tekniikkaan pikkuisen uusia juttuja, jolla tuntui saavan sulavammin lisää voimaa ja pituutta heittoihin. 

Vampulan rata tarjosi taas sopivasti haastetta ja suurimmat haasteet itselleni toi lisäväylät. Suurin osa plussista otettiin siellä. Perus layoutin varmasti olisi pystynyt pelaamaan pakkaselle.

Kausi ei kuitenkaan ole ohi vielä, koska edessä on vielä ainakin DGH seuranmestaruuskisat kotiradalla. Jos nyt vihdoin pääsisi pakkaselle siellä, vaikka layouttia muutetaan aikalailla.

Ei kommentteja: