9.2.2015

Sairas kertomus

Tapahtui lauantaina 31.1. Kello 12.00

Muuttoauto kaartoi pihaan ja puolessa tunnissa oli Nummelan kämppä tyhjillään pakattuna kuorma-autoon. Varmaan jonkin sortin ennätys!

Tapahtui noin 14:00
Lähes koko omaisuus autosta kämppään siirretty vartissa. Viimeistä laatikkoa vessaan viedessä jouduin tekemään hieman vaikean sivuttaisliikkeen, jossa selkään kohdistui painoa ja selkä vähän vinksahti. Pientä kipua, mutta pystyin jatkamaan.

Lähdin hakemaan viimeistä tavaraa, eli pesukonetta autosta. Kuski oli kärryjen kanssa vastassa ja käski alkaa nostamaan kärryjen yläpäästä rappusia ylös. Aloin nostaa ja siinä vaiheessa jäätävä vihlaisu alaselkään, jonka jälkeen mies ensin kyykkyyn ja myöhemmin tuskien saattelemana selälleen maahan kerrostalon aulaan.

Ensikosketus naapureihin. Minä makaan lattialla jalat tuolin päällä koukussa, 11 muuttoapulaista ympärillä enemmän tai vähemmän ringissä tuijottamassa. Naapuri tuli ja jotain siinä sanoi uloskävellessään. Eipä olla sen jälkeen pahemmin juteltu.

Tapahtui noin 14:15
Tuleva frisbeegolfin suomen mestari Soile Mutikainen soitti ambulanssin. Ambulanssi saapui hetken kuluttua ja alkuun tippa käteen, josta saatiin aika tiukkaa kipulääkettä sen verran, että olisin noussut paareille. En noussut yhtään mihinkään ja porukalla mies lakanalla paareille. Ambulanssissa pakollinen selfie Instagramiin. Olin sen verran lääkkeissä kuvan ottohetkellä, että kuvaa ei voi julkaista täällä. Kauheaa katsottavaa, mutta kuningasidea ottohetkellä.


Tapahtui 15:20 - 20:00
Edelleen mies Hyvinkään sairaalan käytävällä odottamassa tuomiota. Juurikaan ei pystyny liikkumaan. Aina kun vähänkin joutui selkälihaksia käyttämään, niin tuntui että koko selkä saisi todella kipeän krampin. Heti kun vähän korjasi asentoa, niin kipu hävisi täysin. Käytävällä relaxantia ja kipulääkettä pakaroihin kaksi piikkiä. Myöhemmin vielä yksi piikki käteen relaxanteja. Koko tämän ajan tippatelineessä putoamassa toinen pussillinen kipulääkettä suoneen.

Suurin pelko selän kunnon sijaan vessahädästä. Luultavasti housuun olisi tullut, koska liikkuminen ei vaan tullut mieleenkään.

Tapahtui 20:00 - 00:00
Siirto röntgeniin ja sitäkautta kirurgiselle osastolle lepäilemään. Kuvat oli ok. Joskus kympin aikaan käskettiin nousta ylös ja vessaan vaikka väkisin. Tuen kanssa ekat askeleet hampaat irvessä. Jalat toimi, mutta vetelät lääkkeistä. Myöhemmin käsky "nyt kävellään sitten noin 40m vuodeosastolle. Jäät tänne yöks". Puolessavälissä meinasin jo oksentaa ja lyyhistyä lattialle. Kaamea tuskanhiki päällä taistelin itseni vuodeosastolle nukkumaan. Yöksi kipulääkettä suun kautta.

Huomioitavaa, että koko tähän saakka olleesta sairaala-ajasta mulla oli Innovastoren paita päällä ja MVP:n pipo päässä. Jos kyseiset lafkat haluaa osallistua tuleviin sairaalamaksuihin vaikka ihan sponssimielessä, niin voi olla yhteydessä.

Sunnuntai ja siitä eteenpäin
Aamu lähti pillereillä käyntiin ja tuen kanssa kävellen. Myöhemmin päivällä sain sauvat. Mitä enemmän käveli, sen parempi olo. Yhden aikaan hymyillen ja ilman keppejä kävellen hoitajille kertomaan, että tämä mies lähtee kotiin morje! Tiistaihin saakka kävelyä keppien kera ja lääkkeitä popsien. Keskiviikkona lääkkeet pois. Perjantai eka päivä kokonaan ilman keppejä. Eilen kepit takaisin sairaalaan ja tänään takaisin töihin.

Tänään työpaikalla kevyitä heittoharjoituksia pyyhkellä. Ei kipua. Tähän ollaan siis tultu viikossa. Alaselän nikamissa jotain häikkää, kun välillä vihloo ihan perkuleesti. Jos ei viikossa ohi niin fysioterapiaan/kiropraktikolle/jäsenkorjaajalle. Heittotauon pituudesta ei vielä tässä kohtaan tietoa. Mielellään niin pitkä, että selässä ei kipuja.


Semmoinen viikko mulla. Mites teillä? Ainiin! Markkinat osasto on aikas pullollaan uutta sekä vanhaa kiekko! Käykää ostamassa omaksi mitä haluatte. Myös kisakalenteria on täydennelty pikkuhiljaa...


PS. Kyllä mä tiedän, että sairaskertomus on yhdyssana ;)

Ei kommentteja: