5.2.2016

Minä, parempi frisbeegolfpelaaja 1/2

Ajattelin ensin kirjoitta asiasta neljän tekstin sarjan, mutta osan pituus olisi ollut niin lyhyt, että päätin vähän yhdistellä asiat kahteen tekstiin. Eli lyhyesti kahden seuraavan tekstini sisältö: mitkä neljä kokonaisuutta tekevät sinusta tai minusta paremman pelaajan?


Fyysinen kunto

Tämä on ehkä se helpoin kehittämiskohde jokaiselle. Jokainen vähänkin kilpaillut pelaaja tietää miltä tuntuu kesäkuumalla kantaa yli kaksi tuntia täyttä bägiä ruokineen ja juomineen selässä tai välillä käsissä kantaen. Se on rankkaa. Kyllä kun kisapäivän jälkeen yhden tai (varsinkin) kahden kierroksen jälkeen kotiin tai pelireissuilla majoitukselle pääsee, niin aika finaalissa on niin pää kuin kroppakin. Itse en koe olevani kovinkaan kova kuntoinen kaveri ja tätä osiosta voi melkeinpä kehittää vain liikkumalla enemmän. Toki jos jaksaa treenata täyspitkälläradalla helposti yli neljä kierrosta, niin ei kisoissakaan pitäisi tulla ylläreitä. Voin omasta puolesta todeta, että neljännen kierroksen kohdalla alkaa itsellä tekniikka hajota ja väsy painaa.

Fyysinen kunto voi myös tarkoittaa myös itsensä sopeuttamista olosuhteisiin. Esimerkiksi McBeth omien sanojensa mukaan Australia openiin treenasi kotona monta kerrastoa vaatetta päällä helteessä, jotta Australian kuumuus ei yllättäisi. Eikä yllättänytkään, hän voitti kisat. Maailman kärjessä pelaajien erot ovat niin pienet, että tällainen pieni kuumuus voi muuttaa pelin kulun ja Australiassa näin kävikin. Amatööritasolla tämän tyyppinen treenaaminen ei ehkä omasta mielestäni vielä ole tarpeen, mutta esimerkiksi jos olet lähdössä pelaamaan rataa jossa joutuu paljon kiipeemään, niin tällaiseen pystyy treenata vaikka bägi selässä kävellen läheltä löytyvää mäkeä ylös ja alas. Itse jos tiedän kisaradan olevan fyysisesti rankka, niin pyrin vain minimoimaan kiekot ja eväät yhdelle kierrokselle sopivaksi.

Pointit

  • Pelaatko paremmin fyysisesti väsyneenä vai virkeänä?
  • Fyysinen väsyminen vaikuttaa myös ajatteluun/henkiseen kuntoon.




Henkinen kunto

Henkinen kunto onkin sitten jo vähän monimutkaisempi juttu kokonaisuudessaan. Miten saadaan "sipuli" kestämään koko kierroksen? Miten käännetään huonosti lähtenyt kierros nousuun? Miten sitten kehittää henkistä peliä? Jotta henkistä peliä voi kehittää, niin pitää tietää miten aivot toimivat.


Alkuun pohdittavaa: Prosentualisesti kuinka frisbeegolf jakautuu fyysiseksi ja henkiseksi peliksi?

Itse näen, että peli jakautuu prosentualisesti henkinen 70% / fyysinen 30% tai jopa 80/20%. Suurempi osa kierroksista menee pilalle siksi, että pelaaja lannistuu epäonnistumisten takia eikä siksi että fyysinen kunto loppuu. Lannistuminen nimittäin voi tulla jo ensimmäisellä heitolla. Itse sain mielenkiintoista faktaa ihmisaivoista lukiessani Golf - opas mielenhallintaa - kirjaa. Ihminen pystyy vaikuttamaan vain noin 10% omiin ajatuksiin. Loppu 90% on alitajuntaa jota tuo oma 10% "tiedostettu mieli" ruokkii. On myös jotenkin pystytty toteamaan, että alitajunta ei tunne sanaa "ei". Esimerkkinä ajatukset "ei ekaan puuhun" -tapaukset. Alat varoa ekaa puuta liikaa tietoisesti ja yleensä joko osut siihen ekaan puuhun tai sen takana olevaan (jota et edes huomannut kun keskityit lähimpään). Helposti se eka ajatus on aina "ei veteen, ei ekaan puuhun yms".Se mitä nimenomaan itse opin oli se, että mitä simppelimmin ajattelee, sen helpompaa pelaaminen on. Aina ajattelee vain sitä mihin kiekon haluaa eikä mihin sitä ei varmasti halua.

Henkinen pelaaminen toimii logiikalla Ajatukset-tunteet-toiminta. Ensin ajattelet että heität väylälle, siitä tulee fiilis että helppo nakki ja lopulta toimit niin. Ja pam kiekko löytyy väylältä. Sama toimii myös toisinpäin. Ajattelet että hitto kun tuo puu on edessä ja se tekee olon epävarmaksi. Lähdet koittamaan sankariheittoa ja osut ekaan oksaan. En väitä etteikö jokaiselle tulisi tällaisia tilanteita kun kiekko on vähän lipsahtanut käsistä ja olet keskellä metsää. Pointti onkin siinä miten ajattelet itsesi ulos tilanteesta. Yleinen fiilis vaikuttaa myös todella suuresti peliin ja se onkin tämän henkisen logiikan ensimmäinen ketju. Oletko ikinä pelannut elämäsi parhaita kierroksia turhautuneena/ vihaisena tai epävarmana?

Loppuyhteenvetona voi sanoa, että henkinen peli on hyvin pitkälti sitä miten asiat ajattelee. Itselle se suurin henkisen kunnon treenaaminen on varsinkin alkuun kokonaan uudenlaisen ajatusmaailman/tavan luonti pään sisällä. Henkistä kuntoa voi myös treenata muualla kuin frisbeegolfissa: tämä pätee koko elämään. Onnistutko työssäsi parhaiten, jos lähdet työpaikalle ajatuksella "EVVK"? Voitko nauttia päivästä, jos ensimmäinen ajatuksesi aamulla on "ei paska mikä päivä tulossa"?

Pointit

  • Voit lopulta vaikuttaa ajatuksilla omaan peliisi 10%.
    • Pyri tulemaan radalle iloisena ja pidä fiilistä yllä. Keskity nauttimaan onnistumisista.
    • Jokaisella kierroksella tulee epäonnistumisia! Hyväksy se ja elä sen faktan kanssa. Haluatko antaa sen lannistaa ja kääntää pelisi ympäri vaiko hyväksyä sen ja keskityt vain hyvään fiilikseen?
    • Tämä on luultavasti se pointti millä ehkäistää "sipulin hajoaminen".
  • Ajatukset - tunteet - toiminta
    • Vihainen - huono fiilis - epäonnistuminen
    • Iloinen - hyvä fiilis - onnistuminen
  • Keskity oikeisiin asioihin! Ajattele vain sitä mihin kiekon haluaa saada (väylälle/sweet spot) eikä mihin sitä ei varmasti halua.

2 kommenttia:

Jarkko N. kirjoitti...

En nyt oikein mahdottoman rakentavaa kommenttia tähän välttämättä saa aikaiseksi, mutta etenkin pelin henkisestä puolesta lukeminen on mielenkiintoista. Aika monesti omassakin heittelyssä huomaa miten ne tuloksentappajaväylät hävitään jo tiillä. Vaikeita väyliä, tottakai, mutta - kuten kirjoitit - "pelot" käyvät helposti toteen.

Kuin helppoa siulle on jättää heikosti mennyt kierros tai kisa selän taakse? Jääkö siulle missä määrin apinoita roikkumaan selkään seuraavaa kisaa tai kierrosta ajatellen?

Ville Uurainen kirjoitti...

Itselläni tuo heikkojen kierrosten taaksejättö tuntuu olevan aika helppoa, koska lähes jokaisissa kisoissa olen parantanut edelliseen kierrokseen verrattuna peliäni. Sen sijaan väylien kääntäminen yhden kierroksen aikana onkin vaikeampaa. Pelin huonompaan suuntaan kääntämiseen riittää hyvinkin se, että kahdella väylällä puttaa alarautaan helpon putin. Siitä ne ongelmat voi jo lähteä.

Toki sitä olen jo muutaman vuoden treenannut ja koittanut epäonnistumisiin suhtautua hälläväliä fiiliksellä, mutta monesti ne saattaa silti jäädä takaraivoon kummittelemaan. Pitäisi varmaan vaan olla päättäväisempi oman pelin suhteen ja puteissakin mennä jo sillä asenteella, että vaikka pari väylää olisikin sössinyt, niin nyt pistetään sisään.