5.6.2016

Kangasniemen reissu

Perjantaina pakattiin auto ja painuttiin mökkeilemään kohti Kangasniemeä. Samalla reissulla oli tarkoitus käydä pelaamassa Kangasniemen uudistettu rata, joka laajeni vastikää 18-väyläiseksi.

Sää sattui olemaan mitä täydellisin, paitsi että tuuli oli sen verran kova, että kannatti takkia päällä pitää alkukierroksen ajan. Rataa oli selvästi karsittu pikkurisuista ja väylät olivat entistä selvempiä. Radalle oli tullut muutamia uusia väyliä, jotka osittain olivat vähän vielä poluttomia, koska väylät ovat sen verran tuoreita, mutta hiljaa hyvä tulee. Myös muutamia vanhoja väyliä oli hieman hiottu.

Väylä 2. Vanhat väylät ovat erittäin selkeitä ja sopivan pitkiä kaikentasoisille pelaajille.

Yksi radan hauskimmista väylistä löytyy kutosväylältä, jolla pituutta on vain 55m, mutta kori sijaitsee pienessä hiekkasaaressa. Kierroksella oma avaukseni saareen oli täydellinen, mutta pomppurolleriylläripylläri pysyi juuri ja juuri tukeilla aidatulla saarella. Näyttää helpommalta väylältä mitä se on. Näimme väylällä myös muutaman skipin keskeltä saarea outtiin, joten tarkka saa olla mihin kohtaan avauksen laittaa.

Kutosväylän saari näkyy edessä. Jos sinne ei pääse, niin droppari kutsuu.

Väylällä 12 pääsee draivaamaan sillan päältä pitkälle 115m väylälle. Väylä näyttää paljon helpommalta mitä se on, koska molemmilla puolilla tietä olevat metsät ovat täynnä kivenkoloja ja juurakoita. Eli jos yksin lähtee pelaamaan ja syvälle metsään joutuu, niin etsiä saa kyllä kauemmin kuin 30 sekuntia. Viime vuonna avajaiskisoissa yllätin itseni ja muut heittämällä kyseisen väylän pitkäksi ja tänä vuonna pääsin noin kuuden metrin putille. Hyvää säkää siis käynyt, koska väylällä itse joudun vasurina heittämään pientä hysseflippiä ja voimaa saa laittaa aika paljon taakse.
Väylä 12. Yksi omaperäisimmistä heittoipaikoista vähään aikaan. Sillan kaltevuus ei kuitenkaan mitenkään häiritse heittoa.
Uusista väylistä löytyi myös yksi todella helmiväylä. Väylä-16 oli lyhyt ränni, jonka takana oli kuumottava pieni OB oja täynnä kuravettä. Väylästä kuumottavan teki myös pituus: 71m loivaan alamäkeen. Itselle tuo on juuri sopiva mitta heittää putterilla, mutta pikkuisenkin liikaa voimaa ja kiekon pesu olisi edessä. Samankaltainen kuumotteluväylä löytyy myös Nummelasta Nummelanharjulta, jossa korin takana odottaa jyrkkä alamäki.

Väylä 16. Siellä se kori näkyy, mutta takana olevaa likapuroa ei. Tsemppiä avaukseen korin alle.
Kokonaisuudessaan ja täysimittaisena tämä rata kyllä menee yhdeksi meikän lempparimetsäradoista ja jos rata vaan sijaitsisi vähän lähempänä, niin pelaisin radalla ehdottomasti useamminkin. Puitteet kisaradaksi ovat kohdallaan ja toivottavasti radalla nähdään PDGA alaisia kisoja lähitulevaisuudessa. Itse paukutin kierroksen -3 lukemaan, josta sinänsä jäi vähän hampaankoloon, koska 3-5 pirkkoputtia osui rautoihin. Lähes jokaisen väylän pystyisi meikäläinen pirkottamaan, joten väylien pituudet on melko Hyvinkään vanhan radan luokkaa.


Toivottavasti tälle radalle kerkeisi vielä tämän kesän aikana ainakin kertaalleen vaikka viikkokisoihin. :)

Ei kommentteja: